Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 23. joulukuuta 2020

Joulutervehdys kera ajankohtaisen joulukirjan – Adam Kay: Kolme yövuoroa jouluun on

Kansi: Samppa Ranta.



Art House 2020. 130 s.
Alkuteos: ´Twas The Nightshift Before Christmas.
Suom. Ari Jaatinen.
Mistä minulle: lainasin kirjastosta.


Vuosi sitten luin Adam Kayn esikoiskirjan Kohta voi vähän kirpaista. Sujuvasanainen Kay kirjoitti sairaalaelämän arjesta ja nurjasta puolesta niin hauskasti, että hänen tuore suomennoksensa Kolme yövuoroa jouluun on oli varattava kirjastosta joulunajan kirjaksi. 

Joulukirjassaan Kay jatkaa esikoisesta tutulla tyylillään. Hän kuvailee synnytyslääkärin työtä raivorehellisesti ja humoristisesti. Nyt keskiöön pääsevät joulunaikaan sijoittuvat sattumukset, ja Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa

Brittiläinen sairaanhoitojärjestelmä on tiukan hierarkkinen, ja nuorella lääkärillä vuorotyö vie ison osan elämästä. Se on raskasta, se rasittaa parisuhdetta ja sosiaalista elämää – etenkin jouluna. Lääkärit ja muu sairaalan henkilökunta ovat univelkaisina elämän ja kuoleman kysymysten äärellä, kun muut viettävät vapaitaan.

Ennen kuin Kay vaihtoi ammattia lääkäristä kirjoittavaksi koomikoksi, hän ehti työskennellä seitsemän vuotta lääkärinä. Seitsemän vuoden aikana hän oli kuutena jouluna töissä. Tilannetta selittää miehen vaihtuvat työpaikat: hän ei voinut vedota olleensa juuri viime joulun töissä, koska joka vuosi työpaikka ja kollegat olivat toiset. 

Monet asiat yhteiskunnassa hiljenevät joulunpyhiksi, myös sairaaloissa. Mutta synnytykset eivät odota, tietenkään. Kay kuvaa menoa sairaalassa vauhdikkaasti. Verta ja muita eritteitä suihkuaa niin, etteivät minkäänlaiset työvaatteet suojaa tarpeeksi.
On kiireisiä vuoroja, erittäin kiireisiä vuoroja ja sitten on apokalyptisen täyttä höyryä eteneviä vuoroja, joina mieluusti vaihtaisi paikkaa kalkkunan kanssa, joka hikoilee uunissa kahdessasadassa asteessa.

Synnytysten lisäksi Kay työskentelee naistentautien parissa. Joulunaikaankin ihmiset työntävät ruumiinaukkoihinsa mitä erikoisempia esineitä ja ovat vähän liian luovia siinä, millä keksivät korvata kondomin. Kokeiluista seuraa sairaalareissu. Ja hauska tarina lääkärin muistelmiin.

Viihdyin kirjan äärellä, koska Kaylla on sana hallussa. Hän näkee tilanteiden koomisuuden ja osaa välittää sen lukijalle. Pitkät päivystysvuorot, sairaalan naurettavat käytännöt ja hupsusti käyttäytyvät potilaat kirvoittavat mehevää tekstiä. Potilaita tuskin on monikaan kirjaan päätynyt tilanne naurattanut. 
 
Alkuteos on kirjoitettu ennen kuin koronasta oli tietoakaan, mutta meneillään oleva pandemia tekee kirjasta entistä ajankohtaisemman. Kayn kirja on mustaksikin kääntyvän huumorin ilotulitusta, mutta se on myös puheenvuoro hoitohenkilökunnan arvostuksen puolesta. Hoitohenkilökunta on kovilla pitkien työvuorojen ja riskialttiin työn vuoksi. Aina jotkut heistä ovat töissä, jotta meitä voitaisiin hoitaa, jos jotakin sattuu.

 
Kayn kirjan myötä toivotan kaikille rauhallista ja levollista joulunaikaa! 🌲

lauantai 21. joulukuuta 2019

Kirjabloggaajien joulukalenteri 2019: 21. luukku





Jouluun on enää kolme yötä, joten on aika kurkistaa Kirjabloggaajien joulukalenterin 21. luukkuun. Luukkuni teemana on...

Kirjaston joulu



Kirjastossa vilinää ja vilskettä riittää läpi vuoden, ja joulunodotus tuo lisämausteensa kirjastoelämään. 




Joulumieli tavoitti kirjaston väen jo marraskuussa, kun saimme hienon kuusen arkeamme ilahduttamaan.

Hyvissä ajoin ennen joulukuuta kirjaston tontut alkoivat koota perinteeksi muodostuneita joulupaketteja asiakkaiden lainattaviksi.



Paketit pääsivät esille joulukuun alussa, kun neljän viikon laina-aika riitti jouluun asti. Paketeilla on kirjaston hengen mukaisesti vaihto-oikeus ja palautusvelvollisuus. 

Pakettiin kääräistiin pari kolme kirjaa ja päälle muotoiltiin pieni vihje siitä, minkälaista luettavaa kääreen alta paljastuu. Jouluyllätyksen voi lainata itselle tai ystävälle, eikä rahaa tarvitse käyttää. 




Pakettien ideoiminen ja kokoaminen on monelle kollegalleni ja minulle mieluisa työtehtävä, joka tuo hyvää mieltä. Työkavereiden tekemiä paketteja on kutkuttava tutkia. Mitä mahtaa olla paketissa, jonka vihje on "Kissamaisia elämäntarinoita" tai "Pitkäkorva kumppanina"? Kovasti olisi mieleni tehnyt lainata muiden tekemiä houkuttelevia yllätyksiä, mutta maltoin jättää ne asiakkaiden iloksi.






Pakettien ohella joulun aikaan kirjastosta maailmalle lähtevät myös joulukirjat, jotka ovat levänneet kesäkauden varastossa. Joulukirjoista löytyy vinkkejä askarteluun, leivonnaisiin, jouluruokiin, sisustukseen ja kattauksiin. Jouluiset tarinat ovat suosittuja, samoin joululaulujen nuotit. 




Jos haluaa antaa lahjaksi jotakin pysyvämpää kuin kirjaston kirjoja, voi vaikka askarrella poistokirjoista jotakin pientä ja kaunista.

Kirjan sivulla koristeltu lasipurkki on kaunis lyhty.
Nämä lyhdyt on taiteillut kollegani P. Kiitos!


Inspiraatiota askartelupuuhiin voi hakea netistä – ja tietenkin kirjoista! Olen selaillut ahkerasti esimerkiksi Katri Oikarisen teosta Luo aarteita vanhoista kirjoista ja Jason Thompsonin opusta Kirjan uusi elämä.





Thompsonin kirjassa esitellään hauska idea, miten kirjan sivuista voi rullailla helmiä. Käytin tekniikkaa, kun tein itselleni avainnauhan – mainio lahjavinkki tämäkin.

Avainnauha ja kaulakoru,
materiaalina kirjan sivuista tehdyt helmet.

Muutama vuosi sitten askartelin poistokirjoista korvakoruja asiakkaiden kanssa eräässä tapahtumassa, ja tempauksesta muistoksi jäivät itselle kahdet korvakorut, jotka ovat ahkerassa käytössä. 



Korvakoruja kirjojen sivuista.

Joulunodotus näkyy kirjaston arjessa myös sosiaalisessa mediassa. Tänä vuonna kirjastomme leikkimielisessä joulukalenterissa seikkailevat pehmolelut, jotka osallistuvat kirjaston arkeen ja esittelevät kirjaston palveluita. Pehmot ovat esimerkiksi päässeet kirjastoauton kyytiin, vierailemaan Soturikissat-kerhoon ja avustamaan kotipalvelun toiminnassa.

Hugo-pöllö lennähti meidän Proust-lukupiirimme viimeiseen kokoontumiseen joulukuun alussa. Pöllö pääsi kastamaan madeleine-leivoksia lehmuksenkukkateehen ja seuraamaan vilkasta keskustelua. Lukupiiri sai valmiiksi puolentoista vuoden urakan, joten tunnelma oli katossa.


Hugo herkkujen äärellä Proust-piirissä.

Mitä olisi kirjaston joulu ilman lukuvinkkejä? Kuulostaa mahdottomalta, joten esittelen lopuksi pari jouluista kirjaa.

James Bowen: Bobin joulu


WSOY 2016. 159 s.
Alkuteos: A Gift from Bob (2014).
Suom. Kimmo Paukku. 


Katukatti Bob vei sydämeni muutama vuosi sitten, joten näin joulun alla halusin selvittää, minkälaista joulua Bob ja hänen isäntänsä James viettävät. James Bowen pelasti kadulla elävän Bob-kollin luokseen vuonna 2007, ja samalla kissa pelasti entisen huumeidenkäyttäjän. Kissa tuo rytmiä ja merkitystä miehen elämään ja lopulta myös joulumielen.

Joulun aika tuo Jamesin mieleen vaikeat ajat, jolloin huumeet ja katuelämä olivat koitua hänen kohtalokseen. Myös alkuajat Bobin kanssa olivat yhteistä taistelua: joulun alla he tekivät pitkiä päiviä saadakseen rahat kaasu- ja sähkölaskuihin. James myi kodittomien lehteä ja soitti kitaraa kadulla, ja Bob auttoi kiinnittämään ohikulkijoiden huomion.

Joulu on perinteisesti lähimmäisten huomioimisen aikaa, ja miehen ja kissan tarina sopii ajankohtaan. Vähästään antaminen ja hyväsydämisyys palkitsevat, eikä joulumieli ole käytetystä rahamäärästä riippuvainen.


* * *


P. D. James: Kuolema joulupäivä: kuusi murhaavaa kertomusta


Otava 2019. 185 s.
Alkuteos: Sleep no more: six murderous tales (2017).
Suom. Jaakko Kankaanpää.


Kuolema joulupäivänä on kuuden mysteeritarinan kokoelma. Novellimaisilla kertomuksilla on kaikilla jonkinlainen yhteys jouluun – ja kaikissa tapahtuu murha.

Joulu ja murhat eivät äkkiseltään kuulosta hyvältä yhdistelmältä, eihän murha ole ikinä mukava asia. Jamesin kertomukset kuitenkin sopivat joululukemiseksi tyylinsä puolesta: niissä paha saa palkkansa ja juonittelemalla oikaistaan jokin jo pitkään vaivannut vääryys.

Ovelat juonet yllättävät, eikä mukana ole suuria julmuuksia tai väkivallalla mässäilyä. Rikokset ja niiden selviäminen ovat pikemminkin Agatha Christie -tyyppisiä.

Yksi varoitus on kuitenkin paikallaan: tämän kirjan jälkeen et enää suhtaudu suklaakohvehteihin kuten aiemmin!

Helmet-lukuhaaste 2019: 48. Kirja kertoo kuulo- tai näkövammaisesta henkilöstä.


* * *


Vuoden 2019 Kirjabloggaajien joulukalenterin kaikki luukut on listattu Oksan hyllyltä -blogissa. Eilen kalenteriluukku aukesi Yöpöydän kirjat -blogissa, huomenna vuoro on Mrs Karlsson lukee -blogilla.

Leppoisaa joulunodotusta!

* * *

Kuvissa esiintyvä kirjasto on Kirkkonummen kirjasto, joka on ollut työpaikkani vuosina 2012–2017 ja nyt kuluvan vuoden 2019. Kirkkonummen kirjastoa voi seurata Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.  

torstai 22. joulukuuta 2016

Olga Temonen: Olgan joulu (2016)

Kustantaja: Tammi.
Sivumäärä: 145.
Oma arvioni: 4/5.
Mistä minulle: lainasin kirjastosta.



Näyttelijänäkin tunnettu Olga Temonen asuu perheensä kanssa Iitissä, missä hänellä on hevostila. Hän myös pyörittää miehensä Tuukka Temosen kanssa tuotantoyhtiötä ja kirjoittaa suosittua Olgan kotona -lifestyleblogia. Aiemmin häneltä on julkaistu Emäntänä Olga ja Olgan pullakirja -teokset.

Olen selaillut töissä jos jonkinlaisia joulukirjoja, mutta harvoista innostun kuten tästä kirjasta. Olgan joulu on kaunis ja selkeä kirja. Siinä pysytellään perinteisten jouluisten herkkujen äärellä eikä kikkailla turhia. Ruokaohjeet ovat yksinkertaisia, eivätkä ne vaadi kovin kummoisia kokkaustaitoja.

Yksinkertaisuus houkutteli myös minut kokeilemaan kirjan ohjeita. Ensimmäiseksi otin kokeiluun Annen piparkakut. Taikina on helppo valmistaa ohjeen mukaan, ja sen annetaan odottaa jääkaapissa seuraavaan päivään. Taikina pehmenee nopeasti huoneenlämmössä, joten jauhoissa ei kannata kaulimisvaiheessa säästellä. Piparit on hyvä jättää melko paksuiksi, jotta niiden siirtäminen pellille ei olisi ihan mahdotonta: ohjeessa puhutaan jopa puolen sentin paksuisista pipareista.

Innostuin pipareiden leipomisesta niin paljon, että luin ohjeen esittelytekstin huolimattomasti. Siinä kerrotaan näiden pehmeänsitkeiden piparkakkujen olevan peräisin Olgan lapsuudenaikaiselta hoitajalta. Öh, meillä tykätään enemmän rapeista pipareista, joten lopputulos ei aivan miellyttänyt, vaikka varmasti ohjeenmukainen olikin. Vielä ennen aattoa on suunnitelmissa leipoa joulutorttuja ja valmistaa imellettyä perunalaatikkoa kirjan ohjeilla. 

Kaikki kolme kirjasta poimimaani ohjetta ovat sellaisia, etten olisi koskaan aiemmin uskonut tekeväni niitä alusta asti itse! Kirja rohkaisee kokeilemaan ja purkaa myyttejä ”vaikeiden jouluruokien” ympäriltä.

Aikaa perinteisten jouluherkkujen valmistaminen toki vie, mutta lopputulos palkitsee. Pidän Temosen työtä pelkäämättömästä asenteesta. Hän myös uskoo omaan visioonsa. Tällainen mielikuva minulle ainakin on syntynyt satunnaisten blogitekstien, lehtijuttujen ja tämän kirjan perusteella.

Kirjaa lukiessani hieman hämmästelin kyllä sitä, miksi Temonen on ottanut kirjaan mukaan liharuokien ohjeita, vaikka hänen perheessään ollaan kasvisyöjiä. Ehkä tällä ratkaisulla on kosiskeltu sekasyöjälukijoita, joille joulu ei ole joulu ilman kinkkua?

Kirjan kuvituksesta huokuu rento ja leikkisä joulumieli. Jouluna puuhastellaan, mutta myös pysähdytään nauttimaan läheisten seurasta ja ajatuksella valmistetuista ruoista ja leivonnaisista.

Tämän joulukirjan arvion myötä toivotan hyvää joulua kaikille lukijoilleni! 

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Joulutervehdys

Jouluna on aika muistaa vuoden mittaan tärkeiksi tulleita ihmisiä. Niinpä tässä tulee pieni joulutervehdys kaikille teille, blogini lukijat! Olet sitten satunnainen surffari, rekisteröitynyt vakilukija, anonyymi, kommentoiva tai hiljaa pysyvä. Jokainen on tärkeä.

Kirjakimarani on melkoisen pieni blogi moneen muuhun verrattuna, mutta enpä olisi uskonut kohta vuosi sitten blogia aloittaessani edes tällaisiin lukija- ja kävijämääriin. Aloitin omaksi ilokseni ja päädyin osaksi eläväistä yhteisöä.

Blogisynttäreitä vietän tammikuun alussa, jolloin luultavasti uskaltaudun heittämään ilmoille ensimmäisen kehittelemäni haasteen. Jännittävää! Täytyy vielä tutkailla ja varmistella, ettei liian samankaltaista Blogistaniasta jo löydy. Loppuvuodesta on luvassa vielä jokunen postaus jo luetuista kirjoista ja hieman tulevan vuoden hahmottelua.

Seuraavan kuvan ja parin lempijoululauluni säkeistön myötä toivotan hyvää joulua ja rentoa joulumieltä!



Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä

Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista
Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista
Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan
Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan
(Juha Vainio)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...