Biofiktiota historiallisen romaanin edelläkävijästä – Tiina Käkelä: Fredrika

Kansi: Iiris Kallunki.

Biofiktiota Fredrika Runebergista, kyllä kiitos! Vieläpä kirjallisuudentutkijan kynästä, otan oikein mielelläni!

Nykyajassa freelance-toimittaja ja yksinhuoltajaäiti alkaa työstää artikkelia Fredrika Runebergista. Hänen suullaan kerrataan aimo annos kansallisrunoilijan ja tämän vaimon vaiheita. Nimettömäksi jäävä nainen ratkoo kirjoitustyönsä ohella arkisia ongelmia, kun lapsi sairastaa ja lapsen isä hunsvotteilee. Deadline lähestyy, ja ajatukset harhailevat kylpyhuonetta saneeraavaan Remonttimieheen.

Onneksi Fredrika itsekin pääsee ääneen, tosin maltillisesti annosteltuna. Tässä eräs luku kokonaisuudessaan:

Herregud että täällä on pitkäveteistä, kyllä minusta olisi mieluista muuttaa takaisin Helsinkiin. Herrat eivät puhu muusta kuin jahdista tai vuodentulosta tai keisari sitä ja keisari tätä, naiset käyvät läpi häät, hautajaiset, viimeisimmät kutsut ja seuraavana vuorossa olevat, lasten syntymät, taudit ja paiseet. Kuuteen kuukauteen en ole tavannut ketään ihmistä. Lukisin paljon mieluummin Walter Scottia koko illan, jos se vain olisi soveliasta.  

Näissä välähdyksissä on kaikkein kiinnostavin aines, joka saa lukijan janoamaan lisää. Nykyaikajaksot selostavat, että Fredrika valitsee kirjoittamisen lajiksi historiallisen romaanin erottautuakseen miehensä kirjallisesta tontista ja että hän julkaisee nimimerkillä. Ja kenties vetäytyy sairasvuoteelle saadakseen taukoa kodinhoidosta – ja saadakseen aikaa kirjoittaa. 

Syvyysulottuvuutta kokonaisuuteen tuo osioissaan Shahrazad, Tuhannen ja yhden yön kertojanainen, joka pysyy hengissä kertojanlahjojensa ansiosta. 

Hiljalleen kerrostumat alkavat keskustella ja niiden yhtäläisyydet hahmottua. Eri aikakausien naisilla on omat haasteensa, usein miehiin liittyviä, ja tarinankerronta on se, mikä pitää elämässä kiinni. Kaikki haluavat uudistaa, mutta heitä ei ymmärretä. Etteivät vain astuisi miesten varpaille.

Fredrika on genrehybridi, ja sellaisena sitä pitäisi lukea. Kun fiktioon sekoittuu esseetä, menevät selittäminen ja faktojen annostelu romaanin mittarilla överiksi. Lukijana minun piti vaihtaa asentoani, koska opettaminen alkoi ärsyttää. Jäin kaipaamaan yllätyksellisyyttä nykytasoon ja enemmän eläytymistä Fredrikaan eli itse nimihenkilöön. Nyt parhaita paloja piti odottaa loppupuolelle asti.

Tiina Käkelä: Fredrika. Aviador 2025. 183 s. Kirjastolaina.

Helmet 2025: 6. Kirjassa on prologi eli esipuhe.

Lyhyesti trendikkäästä kolmikosta

Silmieni eteen marssi kolmen kirjan verran perhe- ja äitisuhteiden ruodintaa. Sain kokea kirjallisen trendin napakassa, rönsyävässä ja kokeilevamman rakenteen paketissa.

Kannet: Tuomo Parikka (Rihmasto) & Pauliina Mäkelä (Hyvästi itä).

Laatikaisen, Nissisen ja Hastin romaaneissa äiti-lapsisuhteissa on repeämiä, puutteita, tuskaa, puhumattomuutta. Kaikissa lapsi jää yksin tavalla tai toisella, mikä painaa pitkälle aikuisuuteen. Lapsuuden ihmissuhteita peilataan nykyiseen kumppaniin, joka joko irrottautuu, sallii tai ymmärtää.

Kansi: Jussi Karjalainen.

 

Äitisuhteen lisäksi kolmikkoa yhdistävät paikat, köyhyys ja tehdyt matkat. Laatikaisella isä on lapsuudessa ollut poissa rakentamassa toisten elämää, Nissisellä ukki elää autioituvalla seudulla. Hastilla alun kartanomiljöö korostaa päähenkilön varattomuutta. Kaikissa kirjoissa tehdään matka, joka selventää omaa menneisyyttä, ainakin jossakin määrin.


Laatikaisen teos on kolmikon tiivein ja minulle kirkkain. Siitä poimin pikapostauksen ainoan lainauksen:

Yö on hahmoton, en nuku siinä hetkeäkään. Sakeudesta porautuu lopulta pintaan yksi kirkas ajatus. Ei voi löytää sellaista mitä ei ole.

Satu Laatikainen: Hyvästi itä. WSOY 2025. 196 s.

Camilla Nissinen: Rihmasto. Tammi 2025. 344 s.

Susanna Hast: Toivottomuus. S&S 2025. 222 s.

Kirjastolainoja kaikki.

Kirjoja ulapalta – yhteenvetoa vuoden 2025 lukuhaasteesta

Oli kesä ja merelliset kirjahoukutukset. Laineet kannattelivat lukijaa ja merenpinta kimmelsi. Kunnes lähes äkkiarvaamatta ikuinen tarinoiden kesä kääntyi syksyyn. Tuli lokakuu ja aika summata lukuhaastetta, joka veti lukijoita pyörteisiinsä edelliset neljä kuukautta. 

Kannustin tarttumaan meriaiheisiin kirjoihin Kirjoja ulapalta -lukuhaasteessa nyt seitsemättä kertaa. Tässä yhteenvedossa summaan haasteen antia, listaan kaikki tietooni tulleet osallistumiset ja ilmoitan loppuarvonnan voittajan.

Haaste numeroina

Rakensin lukuhaasteen perinteisesti eli luotin aiempien haastekertojen toimiviin ratkaisuihin. Käynnistin haasteen kesäkuun alussa, ja se sai kerätä lukijoiden haasteosumia neljän kuukauden ajan.

Osallistujia oli tänä vuonna 24. Heistä 22 oli mukana Instagramissa, kaksi osallistui blogissaan. 

Mikä parasta: yhdessä luimme neljässä kuukaudessa yhteensä 81 meriaiheista kirjaa! Viime vuoteen verrattuna osallistujia oli aika lailla yhtä paljon, mutta melkein tuplasimme luettujen kirjojen määrän. 

Merikirjoista on moneen. Haasteeseen luettiin meriaheisia runoja, romantiikkaa, fantasiaa, jännitystä sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Listalta löytyy uutta ja vanhaa, kotimaista ja ulkomaista. Tietoa, kaunoa, nobelisti.

Monet kirjat keräsivät useita haasteosumia. Tuplaosuman saivat ainakin Khaled Hosseinin Meren rukous, Johanna Holmströmin Sielujen saari ja Claudie Gallayn Tyrskyt.

Kärkisijan jakavat uutuus ja klassikko: neljästi haasteeseen luettiin Frode Gryttenin Päivä jona Nils Vik kuoli sekä Tove Janssonin Muumipappa ja meri. Muutenkin Jansson oli suosittu, kuten edellisinäkin haastevuosina. Kesäkirjaa luettiin kolmesti, ja Haru, eräs saari kahdesti. Myös Leena Paasion Itämeriaiheiset nuortenkirjat keräsivät useita lukijoita aiempien vuosien tavoin. 

Kaiken kaikkiaan merikirjavinkkejä kertyi ihastuttavan paljon haastekuukausien aikana!

Haasteeseen osallistuneet ja luetut kirjat

annanaamusivut (IG)
Asta Ikonen: Rakkautta risteilyllä

booksilovestories (IG)
Iiro Meriläinen: Yön demoni
Olavi Koivukangas: Titanicin kolmas luokka

hannaelinatee (IG)
Roy Jacobsen: Näkymättömät
Emmi Maaranen: Vedenmorsian
Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli

heidibooks (IG)
Amy Neff: Silloin rakastin sinua eniten

kirjakolahdus (IG)
Richard Powers: Playground

kirjaverinen (IG)
Jenni Haukio: Paitasi on pujahtanut ylleni
Jenni Haukio: Sinä kuulet sen soiton
Jenni Haukio: Siellä minne kuuluisi...
Tove Jansson: Haru eräs saari
Tove Jansson: Kesäkirja
Tove Janssson: Muumit ja suuri tuhotulva
Jenni Miettunen: Meren kronologia

kirjoihinsukeltaja (IG)
Claudie Gallay: Tyrskyt

lukemisto (IG)
Christoffer Holst: Suviunelmia ja verenpunaa
Antti Tuuri: Yksinpurjehdus Hankoniemen ympäri
Julia Quinn: Kaapparin morsian

lumottu.lukuetana (IG)
Shannon Chakraborty: The Adventures of Amina Al-Sirafi
Robin Hobb: Raivoisa laiva

Oksan hyllyltä -blogin Marikaoksa
Petra Rautiainen: Meren muisti
Jenna Kostet: Sinisiipisten saari
Tania del Rio & Will Staehle: Kolmentoista vuoden kirous

poppismaija (IG)
Jenni Räinä: Veden ajat
Johanna Venho: Saaren runot
Tove Jansson: Kesäkirja
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Tuire Krogerus: Majakan varjo
Khaled Hosseini: Meren rukous
Tove Jansson: Haru, eräs saari
Madeleine Miller: Kirke

project_books_of_my_life (IG)
Zoulfa Katouh: Sitruunapuiden aika

sanelma_lukee (IG)
Nora Roberts: Kotisatama
Nora Roberts: Sininen lahti

sannanlukemiset (IG)
Lucinda Riley: Myrskyn sisar
Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän

sanamailla (IG)
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Caroline Säfstrand: Rantahotelli Merituuli
Karin Erlandsson: Koti

sannankirjat_kinnansarjat (IG)
Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli
Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän
Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan
Taylor Jenkins Reid: Vain kahdesti elämässä
Leena Paasio: Meren koskettamat
Tove Jansson: Vaarallinen juhannus
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Claudie Gallay: Tyrskyt
Ingeborg Arvola: Jäämeren laulu

Sheferijm-blogin Aino

Bertil Cleve: Teuira

sivuvaikutuksia (IG)
Liisa Suomela: Kaikki päättyy kevääseen

taas_tuli_luettua (IG)
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Inka Nousiainen: Mustarastas

tarumaisialukuja (IG)
Gabriel Garcia Marquez: Elokuussa nähdään
Jennifer Weiner: Kesäparatiisi
Attenborough: Valtameret
Jules Verne: Kapteeni Nemo merten syvyyksissä

teekirjahetki (IG)
Karin Colins: Säilyt sydämmessäin
Johanna Holmström: Sielujen saari

valohanne (IG)
Pirjo Tuominen: Villit vedet

voispa_vaan_lukea (IG)
Abdulrazak Gurnah: Hylkääminen
Jenna Kostet: Sinisiipisten saari
Johanna Holmström: Sielujen saari
Virpi Vianio: Turjanmeren tytär
Trude Teige: Isoäiti tanssi sateessa
Joona Keskitalo: Saari, joka repesi
Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli
Anu Kolmonen: Partisaanivalssi
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä

worlds_between_the_sheets (IG)
Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli
Minna Sadeniemi: Saaristo
Khaled Hosseini: Meren rukous
Katri Kauppinen: Laulunpunojat
Anni Kuu Nupponen: Auringonkuori
Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän
Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan


Omat haastekirjani
Roy Jacobsen: Näkymättömät
Tove Jansson: Kesäkirja
Tapio Koivukari: Se paatt men jo (IG)
Aslak Nore: Meren hautausmaa
Raija Siekkinen: Saari

Loppuarvonta

Haaste siis päättyi syyskuun loppuun, ja alkoi osallistumisten summaus. Keräsin kaikki osumat yllä näkyväksi listaksi. Jokaisesta luetusta kirjasta osallistuja sai yhden arvan loppuarvontaan, jossa palkintona on pieni kirjakauppalahjakortti.

Onni suosi tällä kertaa Instagramissa osallistunutta @sannankirjat_kinnansarjat – onneksi olkoon! Laitan sinulle viestiä vielä tänään.

Kiitos vielä kaikille osallistujille ja muuten haastetta seuranneille!