Tänään vietetään Lucian päivää, eikä joulukalenteria ilman Luciaa!
Lucia tuo lämpöä ja valoa tutun Santa Lucia -laulun säestyksellä keskelle pimeintä talvea. Lucioita kruunataan ja kulkueita seurataan eri puolilla Suomea.
Runokirjajoulukalenterin kolmannessatoista luukussa Sanni Purhonen päivittää Lucian legendan tähän päivään. Lucialla on väkivaltainen historia, johon Purhosen runo tarttuu:
kun mies ei lakannut vainoamasta
eikä poliisikaan tehnyt mitään
Lucia alkoi ensin välttää yksin kulkemista pimeillä kujilla
ei kohta enää uskaltanut käydä lähikaupassa
ja pelkäsi lopulta patterin narinaa kotonaan
sitten Lucia
tiedättehän
puhkaisi silmänsä keittiösaksilla
ja pisti päähänsä palavan kynttilän
steariini valui pitkin kasvoja
ainahan se oli vähän tasapainoton
nyt Lucia on kotiutettu
ja erottaa toisella silmällä jotain muotoja
se on katsellut kuvastoista koboltinsinistä silmäproteesia
Tuntemamme Lucia-perinne yhdistelee kansanperinnettä ja legendoja, jotka ovat saaneet alkunsa noin vuonna 200 Italiasta. Runossa uskontoon kohdistunut vaino on kääntynyt parisuhdevainoksi, jossa apua ei saa ja ahdistus ajaa hurjaan tekoon. Legendan Lucia repi silmät päästään, mutta runossa itsensä satuttamiseen on modernit välineet. Luciaa pidetään sokeiden suojeluspyhimyksenä.
Runon Lucia ei kärsi neitsyenä marttyyrikuolemaa, vaan jää henkiin. Hänen tragediastaan kerrotaan värikästä tarinaa, vähän kuin huhupuheena. Herää kysymys: satuttiko hän itseään vai oliko syyllinen sittenkin vainoaja? Syytä tapahtuneeseen etsitään kyllä mieluusti uhrista.
Lucia-versiointi löytyy Purhosen kokoelmasta Not in my backyard -osiosta: epämiellyttäviltä ilmiöiltä halutaan sulkea silmät.
Tänään Helsingin Tuomiokirkossa kruunataan Suomen Lucia, ja käynnissä on Folkhälsanin hyväntekeväisyyskeräys, josta saatavat varat käytetään lapsiperheiden auttamiseen. Varoilla esimerkiksi järjestetään perheille leirejä, jotka tarjoavat hengähdystauon arjen haasteista.
WSOY 2022. 91 s.
Lainasin kirjastosta.
Kansi: Emmi Kyytsönen.
Tää runokirja oli muutenkin mahtava.
VastaaPoistaMielenkiintoista ja kiitos, että toit tänään Lucian esiin! Meillä suomenkielisillähän se ei ole niinkään perinne, mutta ruotsinopen sydäntä lämmittää tämä muistaminen. :)
VastaaPoistaKatselin juuri eilen tuota Purhosen runokirjaa kirjastossa, mutta en sitten ottanut.