keskiviikko 24. heinäkuuta 2024

Naistenviikon täysosuma – Miranda July: Nelinkontin

Kansi: Jenni Saari.


Naistenviikon terveiset saaresta! Miranda Julyn Nelinkontin osui mielenlaatuuni juuri nyt, tänä poikkeustilaksi muuttuneena kesänä (läheiset sairastavat), kun olen alkanut miettiä omaa lähestyvää keski-ikää (nelikymppisiin aikaa alle vuosi).

Nelinkontin alkaa siitä, kun 45-vuotias amerikkalainen taiteilijanainen raaskii juuri ja juuri jättää Sam-poikansa ja miehensä kotiin pariksi viikoksi ja lähtee ajamaan kohti New Yorkia. Se tarkoittaa koko laajan mantereen läpimatkaamista, tuhansia kilometrejä. Ehkä road trip olisi elämän käännekohta?

Kuvittelin jonkinlaista initaatioriitin tapaista etsikkomatkaa, johon liittyi luola, kalliojyrkänne, kristallikide ja ehkä labyrintti ja kultainen sormus.

Monenlaisten sattumien kautta nainen päätyy kuitenkin viettämään seuraavat viikot suurkaupungin sijaan läheisen pikkukaupungin motellissa.

Seuraa hulvattomia ja outoja juonenkäänteitä ja kohtaamisia. Yhdistelmästä Hertzin autovuokraamon nuori untuvaviiksinen mies ja motellihuone ei synny aivan sellaista keitosta kuin voisi kuvitella, vaan jotakin vielä kierteisempää.

Viikoilla motellissa on seurauksensa. Naisen elämästä tulee jonkinlainen tutkielma halusta, ystävyydestä, rakkaudesta, parisuhteista. Eikä vähiten (esi)vaihdevuosista ja naisen ikääntymisestä. Keski-ikä ja vaihdevuodet tuntuvat halkaisevan elämänjanan kahtia: ”Nyt himoni oli yhtäkkiä karkeaa ja sopimatonta.”

Nelinkontin yllätti ja ravisteli. Se herätti reaktioita, sai naurahtelemaan ääneen. Jonakin toisena hetkenä se olisi voinut olla minulle liikaa. July tuntuu kirjoittavan ilman jarruja, kehollisuus ja seksuaalisuus eivät jää rivien väleihin. Paikoitellen teksti on roisia.

Julyn lukemisen riemu perustuu siihen, että saa hätkähtää ja tunnistaa.

Naistenviikko päättyy tänään, ja näin kalkkiviivoilla osallistun Julyn kirjalla Tuijan järjestämään Naistenviikko-haasteeseen.

Miranda July: Nelinkontin. Alkuteos: All Fours. Suom. Hilkka Pekkarinen. Siltala 202. 429 s. Kansi: Jenni Saari.

lauantai 6. heinäkuuta 2024

Runo tarjoaa oivaltamisen riemua – Kristian Helanen: Kolmen sanan saate

Kokoelman kuvitus: Samu Kerimaa.


Aurinkoista Eino Leinon, runon ja suven päivää! Öiset ukkosrintamat ja ikkunapeltejä rummuttava sade ovat vaihtuneet pehmeään päivätuuleen. Perinteinen teemapäivän Runohaaste muistuttaa postaamaan tänään runoista. Muiden osallistujien runojuttuihin löydät linkkejä Ankin postauksesta.

Kristian Helasen esikoiskokoelma Kolmen sanan saate on helposti lähestyttävää, niukan muodon runoutta. Kolmeen osaan jakautuvassa kokoelmassa irtaannutaan entisestä, etsitään, mennään kohti unelmia. Lopussa ollaan maailmaasyleilevissä tunnelmissa.

Aloin lukea kokoelmaa kuin sen nimessä Kolmen sanan saate olisi tulkinta-avain. Missä ovat ne kolme sanaa, mikä on saate? Teoksen alkulehtien mottoa voisi pitää saatesanoina, mutta seitsensanaisena se ei ratkaise arvoitusta: Huudan kuiskauksia, soitan hiljaisuutta, maalaan näkymätöntä, kirjoitan.

Kirjoitan puhuttelevan moton muistiin ja jatkan pohdintaa. Noin puolivälissä kokoelmaa mielessäni kuuluu ”klik” ja jutun juoni avautuu. Nelisäkeiset säkeistöt on rakennettu muoto edellä. Toisteisuudesta aukenee uusi taso.

Helasen runot ovat riisuttuja. Pelkistetty ja toteava tyyli saavat miettimään, että nämä runot voisivat sopia runoja muuten arasteleville. Toisaalta välillä runot laukkaavat melko yleisellä tasolla, mikä voi vieraannuttaa.

Napakkuus ja arkinenkin sanasto eivät tarkoita yksinkertaista. Tulkintamahdollisuuksia avautuu. Mietin yksityisen ja yleisen liukumaa, miten runoilijan kokemukset hahmottuvat tunnistettaviksi, yleismaailmallisiksi kokemuksiksi. Lukijan käsissä runot saavat jälleen uusia merkityksiä.

Seuraava säkeistö onnistuu kiteyttämään viime viikkojen tunnelmiani:


Valoa metsästän

Harmaus huojuu

Muistot luovat

Haamuja


Runojen lukeminen on löytöretkeilyä: mitä tällä lukukerralla löydän, mihin huomioni kiinnittyy? Helasen kokoelmassa tämä puoli tulee rakenteen kautta alleviivatusti esille. Oivaltaminen on aina hauskaa ja palkitsevaa!

Sain kokoelman kirjailijalta, kiitos Kristian Helanen 🙏🏻 Suotuisia tuulia runoilijan matkallesi!

Kristian Helanen: Kolmen sanan saate. BoD 2024. 78 s. Kuvitus: Samu Kerimaa. Arvostelukappale.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...