perjantai 7. elokuuta 2020

Katsaus syksyn uutuuksiin

Miten sitä voikaan aina olla näin innoissaan pian alkavasta kirjasyksystä? Olen naputellut kymmeniä ja kymmeniä kirjastovarauksia ja jälleen kerran todennut, että kustantajien katalogit ovat kirjanystävälle kuin joululahjakuvastot lapselle. Erona tavaroihin on, että kirjastovaraukset eivät maksa ja samasta kirjasta pääsee nauttimaan moni lukija. Ja miksi sitä aina pitäisi olla niin maltillinen? No, ei miksikään, varsinkin kun on kyse kirjoista!

Alla olevaan katsaukseeni poimin viisi romaania kotimaisilta kirjailijoilta ja viisi käännöskirjaa. Lopussa on vielä viisi tietoteosta. Mukana on minulle vanhoja tuttuja, mutta myös uusia kirjailijatuttavuuksia.


Kotimaista kaunoa


Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (elokuu/WSOY)
Kinnusen aiemmista teoksista vaikuttunut lukija odottaa jo malttamattomana elokuun kolmattatoista päivää. Silloin ilmestyy tämä kirjailijan neljäs teos, jonka tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan päättymisen jälkeisiin hetkiin vuonna 1945. Keskiössä on viisi vankileiriltä kotimatkaa tekevää naista.


Eva Frantz: Tästä pelistä pois (elokuu/Kustantamo S&S)

Viime syksynä löysin Eva Frantzin dekkareiden äärelle, kiitos Masalan kirjaston dekkariviikkojen. Sininen huvila ja Kahdeksas neito esittelivät lukijalle keskinkertaisen poliisipäähenkilö Anna Gladin, joka välillä tajuaa asioita piinallisen hitaasti. Frantzin kirjat ovat cozy crimea eli verta ja väkivaltaa ei juuri ole – kutkuttava jännitys rakentuu muilla keinoin. Kolmas Anna Glad -tarina tuo tavispoliisimme selvitettäväksi useita mysteerejä, jotka kietoutuvat pikkukylän historiaan.


Maria Peura: Kantajat (syyskuu/Otava)
Pitkän tauon jälkeen luin vastikään Peuraa: omaelämäkerrallinen Antaumuksella keskeneräinen oli syväsukellus kirjailijuuteen ja kirjoittajan historiaan (bloggaus tekeillä). Aikaan ennen blogia luin Peuran esikoisen On rakkautes ääretön, jonka hienovireistä ja koskettavaa tapaa käsitellä rankkaa insestiaihetta en unohda koskaan. Peuran uutuus vie 1950-luvun Tornionjokilaaksoon. Sofia-tytön isä on istunut vankilassa ja tullut siellä uskoon. Tyttö uskoo isän lupauksiin ja siihen, mitä yhdessä sovitaan. Mennäänkö taas jonkin rajan yli?


Joel Haahtela: Hengittämisen taito (syyskuu/Otava)
Lämpenin Haahtelalle hitaasti, kunnes Katoamispiste ja Adèlen kysymys saivat ihailuni roihahtamaan. Hiotun ilmaisun mestarin uutuus sijoittuu tuuliselle saarelle ja kertoo isän ja pojan suhteesta. On kreetalainen erakkoyhteisö ja vuodenaikojen vaihtelun kuvausta. Antaa syksyn pimetä, hengittelen syysilmaa Haahtelan lauseiden tahdissa!


Katja Kaukonen: Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan (syyskuu/WSOY)
Hulluiksi leimattujen naisten saaresta kertova romaani nousi kiinnostavien uutuuksien listalle erityisesti miljöönsä vuoksi. Luvassa on varmasti monisyisiä henkilöhahmoja, ja maagista realismiakin tarinasta kuulemma löytyy.


Käännettyä kaunoa


Edouard Louis: Väkivallan historia (elokuu/Tammi)
Louis'n edellinen suomennos Ei enää Eddy oli rujo ja raadollinen mutta toisaalta lohdullinen epäoikeudenmukaisuuden kuvaus, enkä muuta odota tältä uutuudeltakaan. Autofiktiivinen romaani kertoo kirjailijan raiskauskokemuksesta ja pohtii väkivallan syitä ja seurauksia.


Annette Hess: Tulkki (elokuu/WSOY)
Eva on Puolan kielen tulkki, joka vuoden 1963 Frankfurtissa saa työtehtäväkseen tulkata sotaoikeudenkäyntiä. Todistajanlausunnot avaavat holokaustin kauhut. Sodan jälkeisen sukupolven näkökulma ja naisen aseman kuvaus saivat kiinnostumaan Tulkista, vaikka Auschwitzista on tullut luettua paljon.


Evie Wyld: Me olemme susia (syyskuu/Tammi)
Kolmelle eri vuosisadalle kurottava romaani käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Kolmen naisen tarinat sijoittuvat Skotlannin rannikolle. Taistelu sortoa vastaan jatkuu vuosisadasta toiseen.


David Foster Wallace: Päättymätön riemu (lokakuu/Siltala)
Vaikka rehellisyyden nimissä en ole lainkaan varma, aionko lukea tätä yli tuhatsivuista järkälettä, niin ei tätä oikein uutuuslistalta poiskaan voi jättää. Onhan Wallacen kulttikirjan suomennos kirjasyksyn tapaus! Nykyaikaa kommentoivassa teoksessa Wallace yhdistelee eri rekistereitä korkeakirjallisesta populaarikulttuuriin.


Elena Ferrante: Aikuisten valheellinen elämä (lokakuu/WSOY)
Napoli-sarjan jälkeen Ferrantelta on suomennettu varhaisempaa tuotantoa, mutta nyt vihdoin saamme lukea suomeksi kirjailjalta jotakin aivan uutta. Edelleen miljöönä on Napoli ja teemoina ystävyys, naiseus ja ruumiillisuus. Päähenkilö Giovannan lapsuus loppuu 12-vuotiaana isän arvioiviin kommentteihin, ja teini-iän kokeilut alkavat. Kustantaja lupailee rosoista kasvukertomusta.



Tietokirjallisuutta


Maria Pettersson: Historian jännät naiset (elokuu/Atena)
Pettersson esittelee kirjassaan yli 50 naista, joiden tarinat ovat jääneet historiankirjoituksessa miesten jalkoihin. Lukija pääsee tutustumaan muun muassa japanilaiseen samurai-soturiin ja kolumbialaiseen huumepomoon.



Riitta Kylänpää: Utelias mieli: Claes Anderssonin elämä (elokuu/Siltala)
Monilahjakkaan Anderssonin elämään mahtui paljon, olihan hän esimerkiksi runoilija, poliitikko, muusikko ja psykiatri. Kylänpään teos perustuu haastatteluihin, arkistotyöhön ja kirjailijan tuotantoon.


Karolina Ramqvist: Karhunainen (syyskuu/Gummerus)



1500-luvulla karhujen asuttamalle saarelle hylättiin nainen. Nainen selviytyi, ja nyt tämä uskomaton selviytymistarina ei jätä Ramqvistia rauhaan, vaan hän alkaa selvittää naisen vaiheita. Omaelämäkertaa, proosaa ja esseetä yhdistelevässä teoksessa historiallisen selviytyjän ja kirjailijan elämät kietoutuvat yhteen.


Erling Kagge: Kaikki paitsi käveleminen on turhaa (syyskuu/Art House)
Norjalaisen kirjailija-seikkailijan kirja pohtii kävelemistä monesta kulmasta.  Kävelemällä pääsee uskomattomiin paikkoihin, mutta se on myös meditaatiota. Kirjassa yhdistyvät faktat ja tarinat, ja se on hitaamman elämän ylistys.


Johanna Holmström: Märta Tikkanen: Tyttö joka halusi juosta vetten päällä (lokakuu/Tammi)
Nuoremman polven suomenruotsalainen kirjailija pureutuu kirjailijaikonin elämään ja tuotantoon ja niiden väliseen suhteeseen. Omaelämäkerrallisuudesta tunnettu Tikkanen on ruotinut kirjoissaan paljon omaa ja edesmenneen miehensä Henrikin elämää. Minkälaisena liitto Henrikin kanssa näyttäytyy näin jälkikäteen?


* * *

Tältä näyttää yksi versio syksyn kiinnostavimmista uutuuksista. Poimi vinkit ja riennä tekemään varauksia kirjastosi sivuille. Ensi viikolla ensimmäiset yllä esitellyistä ilmestyvät myös kirjakauppojen hyllyille. Pian odotus palkitaan!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...